SPF, DKIM ja DMARC: sähköpostin lähettäjän todentaminen
Ymmärrä sähköpostin todennustietueet ja ota ne käyttöön rikkomatta nykyisiä lähetyspalveluja.
7 min · Syventävä
Päivitetty
Tässä oppaassa
Kolme täydentävää asetusta
SPF kertoo, mitkä lähetyspalvelut saavat käyttää verkkotunnusta SMTP-lähettäjätietona. DKIM lisää viestiin digitaalisen allekirjoituksen, jonka julkinen avain julkaistaan DNS:ssä. DMARC tarkistaa näkyvän From-osoitteen verkkotunnuksen yhteensopivuuden hyväksytyn SPF- tai DKIM-todennuksen kanssa ja määrittelee käsittely- ja raportointikäytännön.
Valmistele asetukset
- Listaa kaikki verkkotunnuksesi puolesta lähettävät palvelut: sähköpostilaatikot, verkkosivun lomakkeet, laskutus, uutiskirjeet ja muut sovellukset.
- Hae kunkin palvelun omat SPF- ja DKIM-ohjeet. Käytä tilikohtaisia arvoja; toisen verkkotunnuksen esimerkkitietue ei kelpaa sellaisenaan.
- Tarkista nykyinen SPF-tietue. Samalle nimelle saa olla vain yksi SPF-käytäntöä sisältävä TXT-tietue. Yhdistä tarvittavat lähettäjät siihen palvelujen ohjeiden mukaan sen sijaan, että lisäisit toisen SPF-tietueen.
- Lisää DKIM:n julkinen tietue palvelun ilmoittamalla valitsimella ja ota allekirjoitus käyttöön lähetyspalvelussa sen ohjeiden mukaan. Yksityistä avainta ei julkaista DNS:ssä.
- Ota DMARC käyttöön hallitusti: varmista ensin lailliset lähettäjät ja raporttien käsittely. Tiukka hylkäyskäytäntö voi estää omia viestejä, jos todennus ei ole kunnossa.
Tarkista todelliset viestit
Lähetä testiviesti jokaisesta käyttämästäsi lähetyspalvelusta ulkopuoliseen postilaatikkoon. Tarkista vastaanottajan viestin otsaketiedoista SPF-, DKIM- ja DMARC-tulokset. DNS-tietueen olemassaolo ei vielä osoita, että viestit lähetetään oikein.
Jos viestit päätyvät roskapostiin
Tallenna palautusviestin virhekoodi ja epäonnistunut todennustulos. Tarkista DNS-muutosten päivittyminen ja kaikki lähetyslähteet. Todennus ei yksin takaa päätymistä Saapuneet-kansioon: myös lähetysmaine, vastaanottajien odotukset ja viestin sisältö vaikuttavat.